Ilmakompressorin teho tuotosta ja paineesta
Näin lasket ilmakompressorin tehon vapaan ilman tuotosta ja paineesta: isentrooppinen ja isoterminen teho, poistolämpötila, ominaisteho, moottorin koko ja vuotuinen energiakustannus. Laskuesimerkkinä 10 m³/min paineessa 7 bar.
Useimmat kompressoritarjoukset alkavat kahdesta luvusta: kuinka paljon ilmaa tarvitaan ja missä paineessa. Näistä kahdesta luvusta voit laskea kompressorin ottaman tehon, tarkistaa, onko tarjottu moottorikoko järkevä, ja arvioida, mitä ilma maksaa vuosittain. Tämä opas käy ilmakompressorin tehon laskennan läpi vaihe vaiheelta ideaalisesta termodynaamisesta tehosta realistiseen moottorikokoon, ja mukana on täydellinen laskuesimerkki 10 m³/min paineilmajärjestelmälle paineessa 7 bar.
Vaihe 1: tuotto ja paine samalle perustalle
Kompressorin kapasiteetti ilmoitetaan vapaan ilman tuottona (FAD): koneen toimittama ilmamäärä mitattuna takaisin imuolosuhteisiin (ilmanpaine ja -lämpötila). Se mitataan standardin ISO 1217 mukaan, ja sitä lukua toimittajien välillä kannattaa verrata. Se ei ole sama kuin mäntäkoneen iskutilavuus, eikä se ole ”normaali-” tai ”standardikuutioita”, ellei tietolehdessä niin sanota.
- FAD annetaan yleensä yksikössä m³/min, l/s tai cfm (1 m³/min = 16,67 l/s = 35,31 cfm).
- Käyttöpaine annetaan yleensä ylipaineena (bar g tai psig). Tehokaavat vaativat absoluuttisen paineen: p (bar a) = p (bar g) + 1,013 merenpinnan tasolla.
- Lisää kuivainten, suodattimien ja putkiston painehäviö työkaluilla tarvittavaan paineeseen. Jos työkalut tarvitsevat 6 bar g ja järjestelmä menettää 0,7 bar, kompressorin on tuotettava noin 6,7–7 bar g.
Painesuhde on tällöin:
r = p2 / p1 = (p_gauge + 1,013) / 1,013
Paineelle 7 bar g merenpinnan tasolla: r = 8,013 / 1,013 = 7,91.
Vaihe 2: ideaalinen (isentrooppinen) puristusteho
Kun ilma puristetaan nopeasti, ilman aikaa luovuttaa lämpöä, prosessi on lähes adiabaattinen. Tämän palautuvan adiabaattisen (isentrooppisen) puristuksen ideaaliteho on:
P = [k / (k − 1)] × p1 × Q × [r^((k − 1)/k) − 1]
- P = ideaaliteho, W
- k = ominaislämpökapasiteettien suhde, ilmalle 1,4
- p1 = absoluuttinen imupaine, Pa (101325 Pa merenpinnan tasolla)
- Q = vapaan ilman tuotto, m³/s
- r = vaiheen 1 painesuhde
Kun k = 1,4, ensimmäinen termi on 3,5 ja eksponentti 0,2857. Tuotolle 1 m³/min (0,01667 m³/s) paineessa 7 bar g:
P = 3,5 × 101 325 × 0,01667 × (7,91^0,2857 − 1) = 3,5 × 101 325 × 0,01667 × 0,806 ≈ 4 760 W
Ideaalinen yksivaiheinen kone tarvitsee siis noin 4,76 kW jokaista vapaan ilman m³/min kohden paineessa 7 bar g. Mikään todellinen kompressori ei yllä tähän; seuraavat vaiheet lisäävät häviöt.
Isoterminen teho: alaraja
Jos ilma voitaisiin pitää koko ajan imulämpötilassa, työ olisi pienempi:
P_iso = p1 × Q × ln(r)
Paineessa 7 bar g tämä antaa 101 325 × 0,01667 × ln(7,91) ≈ 3,49 kW per m³/min. Isotermistä kompressoria ei rakenna kukaan, mutta luku osoittaa, kuinka suuri osa työstä kuluu ilman lämmittämiseen.
Kaksivaiheinen puristus välijäähdytyksellä
Kun puristus jaetaan kahteen vaiheeseen ja ilma jäähdytetään niiden välissä takaisin imulämpötilaan, työ lähestyy isotermistä. Kun vaiheiden painesuhteet ovat yhtä suuret (kumpikin √r):
P_2stage = 2 × [k / (k − 1)] × p1 × Q × [r^((k − 1)/(2k)) − 1]
Paineessa 7 bar g tämä on noin 4,06 kW per m³/min, suunnilleen 15% vähemmän kuin yksivaiheisena. Siksi suuret mäntäkompressorit ja öljyttömät ruuvikompressorit rakennetaan kaksivaiheisiksi välijäähdyttimellä.
Vaihe 3: poistolämpötila
Sama eksponentti antaa vaiheesta poistuvan ilman ideaalisen lämpötilan:
T2 = T1 × r^((k − 1)/k) (lämpötilat kelvineinä)
Lämpötilassa 20 °C (293,15 K) sisään tuleva ja yhdessä vaiheessa paineeseen 7 bar g puristettu ilma poistuisi lämpötilassa noin 293,15 × 1,806 = 529 K eli 256 °C. Öljyvoidellut ruuvikompressorit välttävät tämän ruiskuttamalla öljyä, joka sitoo lämmön, joten niiden poistolämpötila on noin 70–100 °C ennen jälkijäähdytintä. Kaksivaiheisella puristuksella ja välijäähdytyksellä kunkin vaiheen ideaalinen poistolämpötila laskee noin 121 °C:seen. Kummassakin tapauksessa lähes koko ottoteho päätyy lämmöksi jäähdytysöljyyn, jäähdytysilmaan tai -veteen, mikä kannattaa tietää kompressorihuoneen ilmanvaihtoa mitoitettaessa tai lämmön talteenottoa suunniteltaessa.
Vaihe 4: ideaalitehosta akseli- ja sähkötehoon
Todelliset kompressorit menettävät energiaa kitkaan, elementin sisäisiin vuotoihin, imuilman lämpenemiseen sekä venttiilien, erottimien ja jäähdyttimien painehäviöihin. Nämä kootaan isentrooppiseen hyötysuhteeseen:
P_shaft = P_ideal / η_is
P_electrical = P_shaft / η_motor
Hyvin suunniteltujen teollisuusruuvikompressorien isentrooppinen (elementin) hyötysuhde on täydellä kuormalla tyypillisesti 70–85%, ja tehoalueen 37–90 kW IE3-moottorien hyötysuhde on noin 94–95%. Nämä ovat suunnitteluarvoja; toimittajan tietolehti antaa todellisen vastauksen.
Ominaisteho: tietolehden luku
Valmistajat ilmoittavat ominaistehon: koko paketin ottoteho (moottori, puhallin ja ohjaus) jaettuna FAD-tuotolla, yksikössä kW per m³/min tai kW per 100 cfm. Öljyvoideltujen ruuvikompressorien CAGI-tietolehdet paineessa noin 100 psig (6,9 bar g) näyttävät täydellä kuormalla tavallisesti noin 17–20 kW per 100 cfm, mikä on noin 6,0–7,1 kW per m³/min. Kerro kW/100 cfm luvulla 0,353, niin saat kW per m³/min.
Ominaisteho on paras yksittäinen luku koneiden vertailuun, kunhan ne on ilmoitettu samassa paineessa ja samalla laajuudella (paketin ottoteho, ei pelkkä moottorin akseliteho).
Laskuesimerkki: ilmakompressorin teho, 10 m³/min paineessa 7 bar g
Konepaja tarvitsee 10 m³/min vapaata ilmaa paineessa 7 bar g. Laitos on lähellä merenpinnan tasoa ja imuilma on 20 °C. Kompressori käy täydellä kuormalla 4000 tuntia vuodessa, ja sähkö maksaa 0,12 per kWh (käytä omaa valuuttaasi ja tariffiasi).
1. Painesuhde
r = (7 + 1,013) / 1,013 = 7,91
2. Yksivaiheinen ideaaliteho
Q = 10 / 60 = 0,1667 m³/s
P = 3,5 × 101 325 × 0,1667 × (7,91^0,2857 − 1) = 3,5 × 101 325 × 0,1667 × 0,806 = 47,6 kW
Vertailun vuoksi isoterminen minimi on 34,9 kW ja kaksivaiheinen ideaaliarvo 40,6 kW.
3. Akseliteho
Isentrooppisella hyötysuhteella 80%: P_shaft = 47,6 / 0,80 = 59,5 kW
4. Sähköinen ottoteho
Moottorin hyötysuhteella 95%: P_el = 59,5 / 0,95 = 62,6 kW eli noin 6,3 kW per m³/min.
5. Vertailu todellisiin koneisiin
Arvoilla 6,0–7,1 kW per m³/min todellinen paketti ottaisi noin 60–71 kW. Arvio 62,6 kW osuu tälle välille, joten se on järkevä.
6. Moottorin koko
55 kW moottori ei pysty antamaan jatkuvasti 59,5 kW akselille, joten tarkasteltava kokoluokka on seuraava IEC-vakiokoko, 75 kW. Käytännössä valinta tehdään toimittajan FAD-taulukosta: valitse malli, jonka FAD paineessa 7 bar g on vähintään 10 m³/min, äläkä katso pelkkää moottorin nimellistehoa.
7. Vuotuinen energia ja kustannus
Paketin arvolla 6,5 kW per m³/min: 65 kW × 4 000 h = 260 000 kWh vuodessa, mikä maksaa 260 000 × 0,12 = 31 200 vuodessa. Tyypillisen käyttöiän aikana sähkö maksaa moninkertaisesti kompressorin hankintahinnan verran, ja siksi ominaisteho on hintalappua tärkeämpi.
8. Tarkistus brittiläisin yksiköin
10 m³/min = 353 cfm; 7 bar g = 101,5 psig; 65 kW = 87,2 hp. Tämä on 18,4 kW per 100 cfm eli noin 4,1 cfm per hp, mikä vastaa yleistä nyrkkisääntöä, jonka mukaan ruuvikompressorit tuottavat paineessa 100 psig noin 4–5 cfm per hp.
Miksi jokainen paineen bar maksaa
Kun ideaalilaskenta toistetaan paineelle 6 bar g paineen 7 bar g sijaan, tulos on 43,6 kW eikä 47,6 kW, eli säästö on noin 8,4%. Kompressorivalmistajien nyrkkisäännön mukaan jokainen 1 bar paineen alennus säästää noin 7% energiaa, ja kaava on samaa mieltä. Laskuesimerkissä 8,4% luvusta 260000 kWh on noin 21800 kWh eli noin 2600 vuodessa, kun järjestelmää ei yksinkertaisesti ajeta 1 bar korkeammalla kuin työkalut tarvitsevat. Matalampi paine myös vähentää vuotojen kautta menetettävää ilmaa.
Alla oleva taulukko antaa ideaalitehon vapaan ilman m³/min kohden merenpinnan tasolla imulämpötilan ollessa 20 °C. Jaa odotetulla hyötysuhteella, niin saat akselitehon.
Paine (bar g) | Suhde r | Isoterminen (kW per m³/min) | Kaksivaiheinen ideaali (kW per m³/min) | Yksivaiheinen ideaali (kW per m³/min) | Yksivaiheinen T2 (°C) |
|---|---|---|---|---|---|
4 | 4,95 | 2,70 | 3,03 | 3,42 | 190 |
6 | 6,92 | 3,27 | 3,76 | 4,36 | 236 |
7 | 7,91 | 3,49 | 4,06 | 4,76 | 256 |
8 | 8,90 | 3,69 | 4,33 | 5,13 | 274 |
10 | 10,87 | 4,03 | 4,80 | 5,78 | 306 |
13 | 13,83 | 4,44 | 5,38 | 6,61 | 348 |
Yleiset virheet kompressorin tehon laskennassa
- Ylipaineen käyttäminen painesuhteessa. 7 / 1 = 7 arvon 8,013 / 1,013 = 7,91 sijaan aliarvioi tehon usealla prosentilla.
- FAD-tuoton sekoittaminen paineistettuun kulutukseen. Paineilmatyökalujen kulutus annetaan yleensä vapaana ilmana. Paineistetusta linjasta mitattu virtaus on muunnettava takaisin vapaaksi ilmaksi ennen käyttöä.
- Ominaistehon vertailu eri paineissa. Paineelle 7 bar g ilmoitettu kone näyttää aina paremmalta kuin paineelle 10 bar g ilmoitettu. Vertaa samassa paineessa.
- Moottorin mitoitus ideaalitehon perusteella. Ideaaliteho on alaraja. Jaa aina realistisella hyötysuhteella tai käytä tietolehteä.
- Korkeuden ja kuuman imuilman unohtaminen. Korkealla p1 on pienempi, joten saman ylipaineen painesuhde on suurempi, ja kompressori toimittaa vähemmän ilmaa massana. Kuuma imuilma pienentää myös toimitettua massaa samalla FAD-tuotolla.
- Vuotojen ja tulevan tarpeen unohtaminen. Vanhemmissa laitoksissa vuodot ovat usein suuri osa kulutuksesta. Mittaa ne ennen suuremman kompressorin hankintaa ja mitoita paineilmasäiliö tasaamaan huippuja; katso oppaamme paineilmasäiliön mitoituksesta.
Pikaopas
- Painesuhde: r = (p_gauge + 1,013) / 1,013
- Yksivaiheinen ideaaliteho: P = 3,5 × p1 × Q × (r^0,2857 − 1)
- Kaksivaiheinen ideaaliteho: P = 7 × p1 × Q × (r^0,1429 − 1)
- Isoterminen teho: P = p1 × Q × ln(r)
- Poistolämpötila: T2 = T1 × r^0,2857 (kelvin)
- Akseliteho = ideaaliteho / isentrooppinen hyötysuhde; sähköteho = akseliteho / moottorin hyötysuhde
- kW per 100 cfm × 0,353 = kW per m³/min
- Noin 7–8% vähemmän energiaa jokaista 1 bar matalampaa painetta kohden
Käytön moottori- ja vaihdepuolen tarkistamiseen käytä moottori- ja käyttölaskuria. Yksiköiden cfm, l/s, psi ja hp muuntamisessa yksikkömuunnin säästää virheiltä, ja putkivirtauslaskuri auttaa tarkistamaan jakelulinjan painehäviön. Menetelmä on samankaltainen kuin oppaassamme puhaltimen tehosta ja moottorin koosta, mutta painesuhteilla, joilla ilman kokoonpuristuvuutta ei enää voi jättää huomiotta. Taustatietoa termodynamiikasta löydät sivulta Isentropic process (Wikipedia).