Hydraulimoottorin vääntömomentti, pyörimisnopeus ja teho kierrostilavuudesta
Näin lasket hydraulimoottorin vääntömomentin, pyörimisnopeuden ja tehon kierrostilavuudesta, paine-erosta ja tilavuusvirrasta, mitoitat pumpun ja sähkömoottorin ja tarkistat laskuesimerkin 1 200 N·m nopeudella 150 rpm.
Hydraulimoottori muuttaa öljyvirtauksen ja paineen takaisin pyöriväksi liikkeeksi. Sillä käytetään vinssejä, kuljettimia ja ruuvikuljettimia, sekoitinrumpuja, pyörä- ja telavetoja sekä nostureiden ja kaivinkoneiden kääntökoneistoja. Mitoitus palautuu kolmeen kysymykseen: kuinka suuren vääntömomentin kuorma tarvitsee, kuinka nopeasti sen täytyy pyöriä ja kuinka paljon tilavuusvirtaa ja painetta hydraulikoneikko pystyy tuottamaan. Tässä oppaassa esitetään kaavat, jotka yhdistävät kierrostilavuuden, paine-eron, tilavuusvirran, vääntömomentin, pyörimisnopeuden ja tehon, selitetään teorian ja akselin väliin jäävät hyötysuhteet ja lasketaan läpi kokonainen esimerkki: moottorin, pumpun ja sähkömoottorin valinta käyttöön, joka tarvitsee 1 200 N·m nopeudella 150 rpm.
Kierrostilavuus: hydraulimoottorin tärkein tunnusluku
Jokainen hydraulimoottori kuvataan ensisijaisesti kierrostilavuudella Vg: öljymäärällä, joka tarvitaan akselin kiertämiseen yhden kierroksen verran, yksikkönä cm³/rev (tai in³/rev). Kierrostilavuus kytkee hydraulisen puolen mekaaniseen puoleen kahdella tavalla:
- Paine × kierrostilavuus antaa vääntömomentin. Suurempi moottori tuottaa samalla paineella enemmän vääntöä.
- Tilavuusvirta ÷ kierrostilavuus antaa pyörimisnopeuden. Suurempi moottori pyörii samalla tilavuusvirralla hitaammin.
Suuren kierrostilavuuden moottori on siis suuren väännön ja pienen nopeuden kone, ja pieni moottori tuottaa pienen väännön suurella nopeudella. Teho eli vääntömomentti kertaa pyörimisnopeus määräytyy tilavuusvirrasta ja paineesta, ei moottorin koosta. Kyse on samasta vaihtokaupasta kuin sylinterissä, jossa männän pinta-ala muuttaa paineen voimaksi ja tilavuusvirran nopeudeksi; lineaarista tapausta käsittelee oppaamme hydraulisylinterin voimasta, nopeudesta ja tehosta.
Hydraulimoottorin vääntömomentin laskeminen
Yhden kierroksen aikana öljy tekee työn, joka on paine-ero kertaa tilavuus, Δp × Vg, ja akseli tekee työn, joka on vääntömomentti kertaa 2π. Kun nämä merkitään yhtä suuriksi, saadaan teoreettinen vääntömomentti:
Tth = Vg × Δp / (2π)
Kun Vg on yksikössä cm³/rev ja Δp yksikössä bar (1 bar = 10⁵ Pa, 1 cm³ = 10⁻⁶ m³), yksiköt sieventyvät käteväksi laskukaavaksi:
T (N·m) = Vg (cm³/rev) × Δp (bar) × ηhm / (20π) = 0,0159 × Vg × Δp × ηhm
- T = akselilta saatava vääntömomentti, N·m
- Vg = moottorin kierrostilavuus, cm³/rev
- Δp = paine-ero moottorin yli, bar
- ηhm = hydromekaaninen hyötysuhde (kitka ja sisäiset painehäviöt), tyypillisesti noin 0,90 hyvällä moottorilla lähellä nimellisarvoja
Esimerkki: 100 cm³/rev moottori ja 150 bar paine-ero antavat teoriassa 0,0159 × 100 × 150 = 238,7 N·m. Kun ηhm = 0,90, akselilta saadaan noin 215 N·m.
Käännettynä kaavalla mitoitetaan moottori tunnetulle kuormamomentille:
Vg = 20π × T / (Δp × ηhm)
Hydraulimoottorin pyörimisnopeus tilavuusvirrasta
Jos öljyä ei vuotaisi lainkaan, akseli pyörähtäisi yhden kierroksen jokaista syötettyä Vg:n öljymäärää kohti. Todelliset moottorit vuotavat hieman öljyä hammaspyörien, siipien tai mäntien ohi koteloon tai paluupuolelle, joten koko tilavuusvirta ei pyöritä akselia. Volumetrinen hyötysuhde ηv ottaa tämän huomioon:
n (rpm) = 1 000 × Q (L/min) × ηv / Vg (cm³/rev)
ja tietyn pyörimisnopeuden vaatima tilavuusvirta on:
Q (L/min) = Vg × n / (1 000 × ηv)
Esimerkki: sama 100 cm³/rev moottori pyörii 40 L/min tilavuusvirralla ja hyötysuhteella ηv = 0,93 nopeudella 1 000 × 40 × 0,93 / 100 = 372 rpm. Vuoto kasvaa paineen noustessa ja öljyn ohentuessa (lämmetessä), joten moottori hidastuu hieman kuorman kasvaessa. Jos nopeuden on pysyttävä vakiona kuormitettuna, piiri tarvitsee painekompensoidun virransäädön tai suljetun piirin käytön.
Teho ja hyötysuhde
Moottoriin menevä hydraulinen teho ja siitä saatava mekaaninen teho ovat:
Pin (kW) = Q (L/min) × Δp (bar) / 600
Pout (kW) = T (N·m) × n (rpm) / 9 549
Niiden suhde on kokonaishyötysuhde, joka on kahden osahyötysuhteen tulo:
ηt = Pout / Pin = ηv × ηhm
Valmistajien tiedot mäntämoottoreille antavat tyypillisesti ηhm-arvoksi noin 0,90–0,95 ja kokonaishyötysuhteeksi noin 0,80–0,90 lähellä nimellisarvoja. Hammaspyörä- ja orbitaalimoottorit (gerotor-moottorit) jäävät yleensä hieman alemmas, ja kaikkien tyyppien hyötysuhde heikkenee pienellä paineella ja hyvin pienellä nopeudella. Käytä aina kun mahdollista harkitsemasi moottorin luettelon käyriä; tämän oppaan arvot ovat suunnitteluarvoja.
Käytä paine-eroa, älä mittaripainetta
Vääntömomentin kaavassa käytetään paine-eroa Δp eli tulopaineen p₁ ja lähtöpaineen p₂ erotusta. Jos moottorin lähtöpuolella on paluulinjassa 10 bar vastapaine suodattimen, jäähdyttimen tai venttiilin takia, nuo 10 bar menetetään vääntömomentista. Suljetun piirin (hydrostaattisessa) käytössä matalapainepuoli pidetään syöttöpaineessa, tyypillisesti noin 20 bar, ja myös se on vähennettävä. Moottoria mitoittaessasi päätä ensin suurin käyttöpaine pumpulla, vähennä letkujen ja venttiilien häviöt matkalla moottorille ja vähennä sitten lähtöpuolen vastapaine. Jäljelle jäävä Δp on käytettävissä vääntömomenttiin.
Laskuesimerkki: 1 200 N·m käyttö nopeudella 150 rpm
Kuljettimen vetopää tarvitsee vetoakselille 1 200 N·m nopeudella 150 rpm. Hidaskäyntinen suuren väännön moottori kytketään suoraan akseliin. Hydraulikoneikon suurin käyttöpaine on 210 bar, paluulinjan vastapaine on 10 bar ja venttiilissä ja letkuissa menetetään noin 10 bar. Suunnittelussa käytettävät hyötysuhteet: moottorille ηhm = 0,90 ja ηv = 0,93 sekä pumpulle kokonaishyötysuhde 0,85.
Vaihe 1: käytettävissä oleva paine-ero ja tarvittava kierrostilavuus
Δp = 210 − 10 (häviöt) − 10 (vastapaine) = 190 bar.
Vg = 20π × 1 200 / (190 × 0,90) = 75 398 / 171 = 440,9 cm³/rev
Valitse luettelosta seuraava suurempi koko, tässä 470 cm³/rev.
Vaihe 2: käyttöpaine valitulla moottorilla
Δp = 20π × 1 200 / (470 × 0,90) = 178,2 bar, joten moottorin tulopaine on noin 178,2 + 10 = 188 bar ja pumpun on tuotettava noin 198 bar. Täydellä 190 bar paine-erolla moottori pystyisi tuottamaan 470 × 190 × 0,90 / (20π) = 1 279 N·m, eli käynnistykseen ja ylikuormiin jää noin 7 % varaa.
Vaihe 3: tilavuusvirta nopeudelle 150 rpm
Q = 470 × 150 / (1 000 × 0,93) = 75,8 L/min
Vaihe 4: teho moottorilla
- Akseliteho: Pout = 1 200 × 150 / 9 549 = 18,85 kW
- Syötetty hydraulinen teho: Pin = 75,8 × 178,2 / 600 = 22,5 kW
- Tarkistus: 18,85 / (0,93 × 0,90) = 22,5 kW, jolloin moottorin kokonaishyötysuhde on 0,84
Vaihe 5: pumppu ja sähkömoottori
Kun sähkömoottorin nopeus on 1 450 rpm ja pumpun volumetrinen hyötysuhde 0,95, pumpun kierrostilavuudeksi saadaan 75,8 × 1 000 / (1 450 × 0,95) = 55,0 cm³/rev. 56 cm³/rev pumppu tuottaa noin 77,1 L/min, mikä pyörittää hydraulimoottoria noin 153 rpm nopeudella.
Sähkömoottorin teho: P = Q × p / (600 × ηpump) = 75,8 × 198 / (600 × 0,85) = 29,5 kW, joten 30 kW moottori on luonteva valinta. Tässä vaiheessa vakiomoottorikokojen ja käyttökertoimien valinnassa auttavat oppaamme moottorin ja vaihteiston valinnasta tehon ja nopeuden perusteella sekä moottori- ja käyttölaskuri.
Suure | Tulos |
|---|---|
Tarvittava kierrostilavuus | 440,9 cm³/rev → valittu 470 cm³/rev |
Paine-ero kuormalla 1 200 N·m | 178,2 bar (tulopaine ≈ 188 bar) |
Suurin vääntömomentti 190 bar paine-erolla | 1 279 N·m |
Tilavuusvirta nopeudelle 150 rpm | 75,8 L/min |
Moottorin akseliteho / syötetty hydraulinen teho | 18,85 kW / 22,5 kW |
Pumpun kierrostilavuus nopeudella 1 450 rpm | 55,0 cm³/rev → 56 cm³/rev |
Sähkömoottori | 29,5 kW → 30 kW |
Ketjussa sähkömoottorilta akselille menetetään noin 36 % tehosta: pumppuun menevästä 29,5 kW:sta jää kuljettimen akselille 18,9 kW. Häviö muuttuu öljyssä lämmöksi, minkä vuoksi jatkuvassa käytössä olevat hydraulikoneikot tarvitsevat yleensä öljynjäähdyttimen; sen kapasiteetiksi arvioidaan usein noin neljännes tai kolmannes asennetusta tehosta.
Suora käyttö vai nopea moottori ja vaihteisto?
Saman käytön voisi toteuttaa myös pienellä, nopealla moottorilla ja alennusvaihteella. Kun vaihteen välityssuhde on 5:1 ja hyötysuhde 96 %, moottorin on tuotettava 1 200 / (5 × 0,96) = 250 N·m nopeudella 750 rpm. Oletetaan mäntämoottori, jonka ηhm = 0,92 samalla 190 bar paine-erolla:
Vg = 20π × 250 / (190 × 0,92) = 89,9 cm³/rev → 90 cm³/rev moottori, joka tarvitsee 90 × 750 / (1 000 × 0,95) = 71,1 L/min.
Tilavuusvirta on lähes sama kuin suorassa käytössä, koska teho on sama. Valinta riippuu kustannuksista, tilasta, hyötysuhteesta pienillä nopeuksilla ja siitä, kuinka tasaisesti käytön on toimittava ryömintänopeudella. Hidaskäyntiset suuren väännön moottorit tekevät vaihteiston tarpeettomaksi ja antavat kompaktin, tiiviin käytön; nopea mäntämoottori ja vaihteisto on yleensä hyötysuhteeltaan parempi ja kestää paremmin pitkää jatkuvaa käyttöä. Vaihteiston laskelmat löydät välityssuhdelaskurista.
Tuloksen tarkistus tuumayksiköissä
Yhdysvaltalaisissa yksiköissä kaavat ovat:
- Vääntömomentti: T (lbf·in) = D (in³/rev) × Δp (psi) × ηhm / (2π)
- Pyörimisnopeus: n (rpm) = 231 × GPM × ηv / D
- Hydraulinen teho: HP = GPM × psi / 1 714
Esimerkissä 470 cm³/rev = 28,68 in³/rev ja 178,2 bar = 2 585 psi. Vääntömomentti = 28,68 × 2 585 × 0,90 / (2π) = 10 620 lbf·in = 885 lbf·ft, mikä vastaa 1 200 N·m. Tilavuusvirta on 75,8 / 3,785 = 20,0 GPM, ja 20,0 × 2 585 / 1 714 = 30,2 hp = 22,5 kW, mikä vastaa metristä tulosta. Yksikkömuunnin muuntaa barit, psi:t, cm³:t ja in³:t, jos käytät eri maiden luetteloita rinnakkain.
Käytännön tarkistukset ennen tilausta
- Käynnistysmomentti. Kitka on paikallaan suurempi, joten moottori tuottaa irtoamishetkellä vähemmän vääntöä kuin käydessään. Luetteloissa käynnistysmomentti tai käynnistyshyötysuhde ilmoitetaan erikseen; vertaa sitä kuorman irrotusmomenttiin, joka kuormatulla kuljettimella tai vinssillä voi olla selvästi käyntimomenttia suurempi.
- Nopeusalue. Jokaisella moottorilla on pienin nopeus tasaiselle käynnille sekä suurin nopeus ja tilavuusvirta. Hyvin pienillä nopeuksilla jotkin moottorityypit voivat käydä epätasaisesti.
- Huippupaine ja jatkuva paine. Luetteloissa annetaan jatkuvan käytön arvo sekä jaksottaisen käytön arvo tai huippuarvo. Mitoita jatkuvan arvon mukaan ja säädä paineenrajoitusventtiili niin, ettei huippuarvo koskaan ylity.
- Vastapaine ja kotelovuoto. Monet moottorit rajoittavat kotelossa sallittua painetta. Jos moottorissa on erillinen vuotoöljylinja, se on vedettävä suoraan säiliöön.
- Kuorman pitäminen. Hydraulimoottori vuotaa, joten se ei yksinään pysty pitämään riippuvaa kuormaa. Vinssit ja nostimet tarvitsevat mekaanisen jarrun sekä kuormanlasku- tai overcenter-venttiilin.
- Säteis- ja aksiaalikuormat akselilla. Moottorin akselille asennettu ketjupyörä, hihnapyörä tai hammaspyörä kuormittaa laakereita sivusuunnassa; vertaa kuormaa moottorin sallitun akselikuorman käyrään.
Pikaopas
Haettava suure | Kaava (metrinen) |
|---|---|
Vääntömomentti | T = Vg × Δp × ηhm / (20π) N·m |
Kierrostilavuus tietylle vääntömomentille | Vg = 20π × T / (Δp × ηhm) cm³/rev |
Pyörimisnopeus | n = 1 000 × Q × ηv / Vg rpm |
Tilavuusvirta tietylle nopeudelle | Q = Vg × n / (1 000 × ηv) L/min |
Hydraulinen teho | P = Q × Δp / 600 kW |
Akseliteho | P = T × n / 9 549 kW |
Kokonaishyötysuhde | ηt = ηv × ηhm |
Saman piirin sylinteripuolelle hydraulisylinterilaskuri laskee voiman, nopeuden ja tilavuusvirran sylinterin halkaisijan, männänvarren ja paineen perusteella. Pidä tässä käytettyjä hyötysuhteita lähtöarvoina ja tarkista lopullinen moottori valmistajan suorituskykytiedoista vääntömomentin, nopeuden, paineen ja akselikuormien osalta.